Media tarvitsee uusia näkökulmia

Toimittaja Polina Kopylovan mukaan maahanmuuttajat nähdään usein kulttuurinsa stereotyyppisinä edustajina, joiden halutaan mahtuvan tiettyyn malliin. Maahanmuuttajia ei kuitenkaan pitäisi nähdä mediassa pelkästään entisen kotimaansa edustajina. Arkea eletään Suomessa ja oman elinympäristön tapahtumat kiinnostavatkin monia enemmän, kuin entisen kotimaan asiat, hän kertoo.

Liian usein maahanmuuttaja on edelleen mediassa ensisijaisesti maahanmuuttaja ja vasta sen jälkeen esimerkiksi ammattinsa edustaja. Maahanmuuttajista käytetyt erilaiset termit ovat vähitellen vakiintuneet mediassa, mutta maahanmuuttajan leimasta on vaikea päästä eroon.

– Vuosikymmeniä Suomessa asuneita voidaan edelleen esitellä mediassa maahanmuuttajina, vaikka he olisivat jo kielen oppineita Suomen kansalaisia, Kopylova kertoo.

Edistystäkin tapahtunut

Kopylovan mielestä media käsittelee maahanmuuttoasioita nykyään melko neutraalisti, mutta maahanmuuttajat voisivat näkyä mediassa vielä enemmän aktiivisina osallistujina. Muutama vuosikymmen sitten maahanmuuttoon liittyvä keskustelu keskittyi mediassa lähes pelkästään pakolaisiin, ja heidät nähtiin uhreina ja mahdollisina ongelmina.

Kopylovan mukaan maahanmuuttajat ovat mediassa esillä usein yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi politiikkaan tai koulukiusaukseen, liittyvissä asioissa. Myös yksittäistapaukset korostuvat helposti, vaikka media käsitteleekin aiheita yleensä asiallisesti.

– Yleisesti ottaen parannusta on tapahtunut, mutta välillä maahanmuuttajiin liittyvä uutisointi kokee takaiskujakin, Kopylova sanoo.

Esimerkiksi jokin aika sitten maahanmuuton hintaa esitelleen televisio-ohjelman kaltaiset ohjelmat herättävät hänen mielestään helposti vääriä mielikuvia ja vääristävät keskustelua.

Moniäänisyyttä mediaan

Maahanmuuttajiin liittyviin juttuihin tulisi Kopylovan mukaan hakea uusia näkökulmia. Heihin liittyvästä kirjoittelusta voisi poistaa erilaisuuden korostamisen ja eksotiikan hakemisen.  Mediassa ei hänen mielestään riittävästi näy myöskään yhteiskunnan toimintatavoissa ja käytännöissä esiintyvä rasismi.

Esimerkiksi korkeakoulujen valintakokeissa suomi tai ruotsi toisena kielenä ei välttämättä saa samaa asemaa kuin äidinkielen koe. Tällaisia ongelmia maahanmuuttajien on itse vaikea tuoda esille mediassa. Suorat kannanotot leimataan helposti valittamiseksi.

Kopylova kaipaa maahanmuuttajia mediaan tasavertaisiksi kirjoittajiksi, kommentoijiksi ja asiantuntijoiksi, jotta keskusteluun saataisiin erilaisia näkemyksiä. Maahanmuuttajien tasa-arvon puolesta toimivan ReiluMedian kautta voi ottaa yhteyttä uussuomalaisiin journalisteihin.

– Maahanmuuttajataustaiset toimittajat tulisi kotouttaa mediakentälle, sillä he ovat alan ammattilaisia, mutta suomalaisen kulttuurin tuntemus saattaa puuttua, hän sanoo.

Toimittaja Polina Kopylova on syntynyt ja opiskellut Venäjällä. Hän on asunut ja työskennellyt Suomessa kahdeksan vuotta.