Rasismin vaikutukset

Jokainen vieraaseen maahan tai ympäristöön muuttava joutuu etsimään oman tapansa suhtautua uuteen kulttuuriin ja olosuhteisiin. Kotoutuminen ja sopeutuminen ovat elinikäisiä prosesseja, joiden vaikutukset ulottuvat useiden sukupolvien elämään. Ne edellyttävät positiivista asennetta ja erilaisuuden kunnioittamista niin maahan muuttavilta kuin valtaväestön edustajiltakin.

Valtaväestön asenteilla on keskeinen merkitys maahan muuttaneen henkilön sopeutumisprosessissa. Syrjinnän ja rasismin kohteeksi joutumisella on todettu olevan vakavia ja moniulotteisia negatiivisia vaikutuksia sopeutumiseen.  Nämä vaikutukset ulottuvat rasismista kärsivän henkilön elämään sekä koko yhteiskuntaan.

Rasismin kohteeksi joutuminen voi johtaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten vetäytymiseen yhteiskunnasta. Rasistisilla syrjintäkokemuksilla on suora yhteys stressiin, joka aiheutuu vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta. Se voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta, apatiaa ja muita oireita psyykkisen terveydentilan heikkenemisestä. Myös ulkopuolisuuden ja vieraantuneisuuden tunteet, identiteettiongelmat ja psykosomaattiset oireet kuuluvat kulttuuriin sopeutumisvaikeuksista aiheutuvaan stressiin.

Rasismin ja syrjinnän vaikutukset yksilöön voivat olla psykologisia, rakenteellisia tai fyysisiä. Psykologisesti rasismi ja sen kokemukset voivat aiheuttaa leimautumista, heikkoa itsetuntoa tai kielteisen minäkuvan. Rakenteellisesti rasismi voi rajoittaa henkilön mahdollisuuksia niin tiedon saannin kannalta kuin monella muullakin saralla ja näin estää tai hidastaa hänen henkilökohtaista tai ammatillista kehitystään. Rasismi ja syrjintä voivat ääritapauksessa aiheuttaa myös fyysisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen, tai ainakin pelkoa ja stressiä mahdollisesta väkivallasta. Myös pitkäkestoisella stressillä voi olla vaikutuksia fyysiseen terveyteen.

Rasismin kohteeksi joutuminen on aina traumaattista. Vaikka kokemuksesta olisikin kulunut aikaa, henkilö voi edelleen kokea kokemukseen liittämänsä asiat tai paikat uhkaaviksi.

Tekojen takana on aina yksilö ja jokaisen on kannettava vastuu teoistaan. Myös vaikeneminen ja puhumattomuus ovat kannanottoja. Kulttuurien- ja uskontojenvälinen keskinäinen kunnioittaminen on kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. Jotta voisimme ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta, tarvitsemme avointa ja ennakkoluulotonta vuorovaikutusta sekä suvaitsevaa asennetta erilaisuutta kohtaan.

Lähteet:
Jasinskaja-Lahti, Liebkind, Vesala (2002), Rasismi ja syrjintä Suomessa
Puuronen (2003), Arkipäivän rasismi Suomessa. Teoksessa Simola, Heikkinen (2003), Monenkirjava rasismi
Rastas 2007, Miksi rasismista on niin vaikea puhua? Teoksessa Jokinen, Huttunen, Kulmala (toim.) (2004) Puhua vastaan ja vaieta – neuvottelu kulttuurisista marginaaleista.
Rastas (2005), Rasismi – oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia. Teoksessa Rastas, Huttunen, Löytty (toim.) (2005), Suomalainen vieraskirja – kuinka käsitellä monikulttuurisuutta
Puhetta rasismista: ideologiaa, toimintaa, olosuhteita… RIKU 4/2007
http://www.ahaa-avaimia.fi/neliapila/kjak.html